Saṃyutta Nikāya 46

2. Gilānavagga

11. Pāṇasutta

“Seyyathāpi, bhikkhave, ye keci pāṇā cattāro iriyāpathe kappenti—kālena gamanaṃ, kālena ṭhānaṃ, kālena nisajjaṃ, kālena seyyaṃ, sabbe te pathaviṃ nissāya pathaviyaṃ patiṭṭhāya evamete cattāro iriyāpathe kappenti; evameva kho, bhikkhave, bhikkhu sīlaṃ nissāya sīle patiṭṭhāya satta bojjhaṅge bhāveti, satta bojjhaṅge bahulīkaroti.

Kathañca, bhikkhave, bhikkhu sīlaṃ nissāya sīle patiṭṭhāya satta bojjhaṅge bhāveti satta bojjhaṅge bahulīkaroti? Idha, bhikkhave, bhikkhu sati­sam­boj­jhaṅ­gaṃ bhāveti vivekanissitaṃ virāganissitaṃ nirodha­nissitaṃ vos­sagga­pari­ṇāmiṃ … pe … upekkhā­sam­boj­jhaṅ­gaṃ bhāveti vivekanissitaṃ virāganissitaṃ nirodha­nissitaṃ vos­sagga­pari­ṇāmiṃ. Evaṃ kho, bhikkhave, bhikkhu sīlaṃ nissāya sīle patiṭṭhāya satta bojjhaṅge bhāveti, satta bojjhaṅge bahulīkarotī”ti.

Paṭhamaṃ.